"ORAJÄRVI", Pello puh. 0400931139
ORAJÄRVEN KYLÄSEURA RY päivitetty 8.6.2016.
Orajärvi luonnon keskelläOrajärvi kuvinaOrajärven kylä/TAPAHTUMATVanhoja kuviaOrajärven tapahtuma kuvia Lappiin edullisesti KYLÄTALON VUOKRAUSORAJÄRVEN KYLÄTALOLTA KUVAT Galleria (suuret kuvat tuplaklikkaus)Yhteystiedot
ORAJÄRVELLÄ TAPAHTUU
ARVONTA 2009
Orajärven kyläseura
Hankkeet ja toiminta
Kylän yrittäjät
Saukonmäen vesiosuuskunta
Orajärven Kyläpuoti
Taide Orajärvellä
Kylän historiasta lyhesti
Yhteystiedot
Suosikkilinkit
Kylän historiasta lyhesti

Orajärven tarkennettu kylähistoria löytyy Orajärven kyläkirjasta, kirja on julkaistu 2010.

Kirjan ovat  toimittaneet
Tuomo Korteniemi,
Paavo Korteniemi ja
Hilkka Mämmilä,
(Väylä Pello2010)






Kirjaa on saatavissa ainakin Orajärven kyläpuodista.

Alla olevaan historiikkiin voi siis suhtautua varauksin, korjauksia ei ole tekstiin vielä ehditty tehdä.
Tekstiä ei kuitenkaan vielä poistettu,
koska kaikilla ei ole mahdollisuus kirjan hankkimisee, heille i tämäkin teksti antaa jonkilaisen kuvan Orajärven historiasta. Lisäksi kannattee käydä Esko Orajärven nettisivustolla, sieltä löytyy myös lisää historiaa.

 

 

 

 

 

 

SISÄLLYSLUETTELO

1  JOHDANTO........................................................................................................................   1

VARHAISHISTORIA...........................................................................................................   2

2.1. Asutuksen leviäminen................................................................................................   3

2.2. Elinkeinojen kehitys...................................................................................................   4

2.3. Kulkuyhteydet..............................................................................................................   7

2.4. Luonnonvarat.............................................................................................................. 10

2.5. Orajärven löydöt..................................................................................................... 13

3 1900-LUKU.......................................................................................................................... 17

3.1. Asutuksen laajeneminen.......................................................................................   3

3.2. Kasvuvaiheet.........................................................................................................   4

3.3. I maailmansota......................................................................................................   7

3.4. 20- ja 30-luku ........................................................................................................ 10

4  SODANJÄLKEINEN AIKA................................................................................................ 17

4.1 Jälleenrakennus...................................................................................................... 17

4.2 Koulunhistoria.......................................................................................................... 19

4.3 Kauppa ja posti....................................................................................................... 20

4.4 Metsätyöt; suuret savotat....................................................................................... 22

5  RAKENNEMUUTOKESEN AIKAA.................................................................................. 25

5.1. Muuttoliike Ruotsiin.................................................................................................... 24

5.2. Paluumuutto 70- 80-luvulla........................................................................................ 31

5.3. Elinkeinorakenteen muutokset................................................................................. 24

5.4. Nykyajan vapaa-ajan harrastukset....................................................................... 31.

                     

1 JOHDANTO

Orajärven kylähistorian kokoaminen on aloitettu aikoinaan kansalaisopiston piirissä ja silloin koottua tietoa on tarkoitus myös käyttää hyödyksi tämän kylähistorian kokoamisessa. Muutoin tiedot tämän kylähistorian kokoamiseen on saatu monelta taholta kirjallisuudesta ja yksityisiltä henkilöiltä haastattelujen avulla, tämän ei ole tarkoitus olla kaiken kattava, mutta pyrkii antamaan jonkinlaista kokoavaa tietoa Orajärven historiasta, tätä työtä on hyvä tästä laajentaa ja jatkaa aikojen saatossa innostuneen porukan myötä. Tarkoitus onkin lähinnä herättää kiinnostusta Orajärven historian kokoamiseen.

2 VARHAISHISTORIA

2.1 Asutuksen leviäminen

Vajaat 250 vuotta sitten Lappi oli valtioitten rajoilla jakamatonta yhteisaluetta, saamelaisten maata.

Orajärven kylän asutushistoriaa on toistaiseksi selvitetty 1700 - 1800-lukujen vaihteeseen saakka. Ruotsin vallan ajalta lisätietoja tulisi hankkia Ruotsista Härnösandista. Siihen saakka tiedot ovat löydettävissä Oulun maakunta arkistosta. Ennen suomalaisasutusta Orajärvellä oli vanhaa lappalaisasutusta, siitä kertovat lukuisat lapinkieliset paikanniemet.

 

Ensimmäinen asukas asettui Orajärvelle 1783 (Torniolaakson Historia II, 25), tuolloin elettiin vielä Ruotsin vallan aikaa. Maarekisterin mukaan Orajärven alue on kuulunut Ylitornion pitäjään Pellon kylään ja Oulun lääniin1830- luvun maakirjassa, Orajärvi kuului 1855 maakirjassa Matinlompolon-kylään.

Sukunimeksi Orajärvi on otettu paikannimestä, Orajärvi tunnetaan järven, talo, ja kylän ja sukunimenä Pellossa. Jouko Vahtola on verrannut (1980) Pellon Orajärveä ruotsinlapin sanaan oarre ”orava” ja inarinlapin Orr`a ” nuora. Isonjaon aikaisissa kartoissa nimi on Orrajärvi. Henkilömainintoina on mainittu Isak Orajärvi 1820 Pello. (Lapinkieliset paikannimet)

Orajärven tilalla (RN:0 41), kantatilan nro. on varsinaisessa maarekisterissä on nro. 29. Omistajaksi on merkitty vuosina 1809-1813 Aron Nilsson, vuosina 1814 - 1815 Olof Olofsson, vuosina 1816 -1818 Mickel Jansson, vuosina 1819-1829 Isaac Jonasson ja vuonna 1830 Johan Pehersson (Tornion kihlakunnan henkikirjoittaja Bb:1-4 Henkikirja 1809-1830). Tilalla olleet ensimmäiset asukkaat ovat olleet sotilaita, jotka on metsästäneet täällä. Varsinaisesti Orajärven suvulle se on siirtynyt Isaac Jonassonin myötä ja hän on ottanut käyttöönsä sukunimekseen Orajärvi. (Tiedot saatu Toivo Orajärven virallisista asiapapereista 21.10.1998)

Orajärven Iisakilla ei tiettävästi ollut vihittyä vaimoa. Iisakilla oli kuitenkin poika *Pekka (Pekan sukunimi on ilmeisesti ollut alkujaan Matinlompolo). Pekka sai Orajärven tilan 1844. Tila oli tuolloin nimeltään Orajärven tila. Pekka Orajärvi lahjoitti puoli taloa veljelleen, jolla oli vaimo, mutta ei lapsia. Myöhemmin he ottivat ottotytön kasvatiksi (vaimon yksinäinen lapsi?) ja joka aikuistuessaan otti miehen Jarhoisesta  Aatu Koskenniemen, mutta hänkin  vaihtoi sukunimeksi Orajärvi. Kantatilalle jäänyt Pekka avioitui ja sillä oli paljon lapsia. Näistä yksi poika oli **Pekka, joka jäi tilalle. Pekka sai sydänkohtauksen ja hukkui Orajärveen ja häneltä jäi vaimo ja kuusi lasta. Lapsista ***Pekka niminen jäi tilalle ja asuu edelleen tilaa. Pekalla on myös 4 lasta, joista yksi on saanut nimekseen ****Veli-Pekka, ja hänellä on myös kaksi poikaa joista toisella on nimenä *****Olli-Pekka, ja sukunimi on siis edelleen Orajärvi.

Orajärven tilan jakaminen kahtia  tapahtui 1914, tästä toisesta tilasta tuli Kyntölän tila, jonka omisti Aatu Koskenniemi, joka muutti myös nimensä Orajärveksi. Nämä tapahtumat sattuivat Suomen ollessa vielä Venäjän hallinnassa. (Tiedot saatu Toivo Orajärven haastattelusta 21.10.1998)

Orajärveen on tullut Orajärven tilan syntymisen aikoihin myös ensimmäinen poroja paimentava poromies. Unga Pieti oli alkujaan tullut Ruotsin Karesuvannosta Roukomänniköön ja sieltä sitten Orajärveen. Orajärvessä Unga Pieti asettui aluksi Orajärven taloon ja viikko myöhemmin tuli myös hänen perheensä. Unga Pietillä oli 5 lasta Antti, * Heikki, Johan, Saara-Maria, Anne-Maria .

Pekka *Heikki Pekan poika Unga s. 9.11. 1876 k. 18.4.1919. Vaimo Hetta Matilda entinen Lantto tullut Ruotsin Pajalasta kuollut 4.3.1929. Pekan lapsia ovat olleet Laura, Utilia, Kalle, Väinö. (Tiedot antoi Antti Unga Konttajärveltä 21.10.1998)

Kalle Harjun eli Harjun Markuksen ja Hanneksen (sisaruksia on yht. 9:n) isän isä otti vaimokseen tämän kotalappalaisen Saaran, hänen kotansa on sijainnut Lakkirovassa. Saara-Maria ja hänen miehensä Kalle asuivat aluksi silloista Harjun tilaa (kantatilan rek:nro 32) eli nykyistä Jokiharjua, tilan omistus jakaantuu Saaran ja Kallen lasten sekä lastenlasten kesken.

Saara-Marian kerrotaan olleen hyvä kalastamaan ja valmistamaan ruokia teurastuotteista. Harjulla pidettiin aikoinaan myös kievaria, jossa väsyneet matkalaiset saivat yöpyä ja josta he saivat  kyytityksen maksua vastaan seuraavaan kievariin tai välillä olevaan määränpäähänsä.

 

Ylitalontila nro 33 on alkujaan perustettu 1896,  tilaa asustaa nykyään Inga-Liisa ja Timo Ala  .

Uudentalontilan nro: 34 perustivat Daniel Kinisjärvi (s. 18.10.1855 k.1892 (ent.Jäneslampi Kinisjärveltä) yhdessä Anna.-Kreeta Harjun kanssa. Tilan omistus on vahvistettu isojaon kartassa. Daniel tuli tänne porotöihin. Heille syntyi kaksi poikaa Jonne 1879 ja  Kalle 1892. Anna-Kreeta (Harju) Uusitalo avioitui Danielin kuoleman jälkeen Eskolan Jussin kanssa, heille syntyi tytär Anna, joka avioitui Ruuhijärvelle Eevert Pantsarin kanssa.

Kalle Danielin poika meni naimisiin Hilja Alina Mukan kanssa s. 9.2.1894, heille syntyi 9 lasta, joista 3 on kuollut lapsena. Hilja Alina Mukka oli alkuperäisiä Orajärveläisiä hänen äitinsä Amanda o li kotoisin Aaton talosta ( Koskenniemen Aaton ja Karoliinan tyttö) ja isänsä Iisakki Mukka Pellosta .

Tässä kylähistoriassa käytiin läpi  vain muutamia ensimmäisiä Orajärven kylän tiloja, toki täällä on ollut monia muitakin , mutta se vaatisi, jo suurempaa ja laajempaa sukuselvitystä johon ajan puuteen vuoksi ei ole mahdollisuutta.

2.2. Elinkeinojen kehitys

Poronhoito on kaikista vanhin ammatti Orajärven alueella ennen kuin oli edes varsinaista kiinteätä asutusta. Ns porosaamelaisista jotka ovat aiemmin olleet alueella ei ole varsinaista kirjallista dokumenttia, mutta on olemassa ns. lapinkylän jäännökset turvesuon takana Haikajan maastossa Jaivaaran eteläpäässä.

Kalastusta Orajärvessä on harrastettu pitkään, se on ollut ikään kuin ”ruoka-aitta”. Ennen kuin Orajärveen on tullut ensimmäiset varsinaiset asukkaat täällä on kuljettu kalalla  mm. Matinlompolosta ja sitä aiemminkin Pellosta ja silloin kun alue kuului varsinaiselle lapin kansalle sen asukkaat ovat mitä todennäköisimmin hyödyntäneet järven antimia. * Huomattavan suuri kalansaalis on saatu noin 1800 luvun lopulla, puhutaan jopa 7:stä hevoskuormallista kalaa, kalastajana on ollut Turtolan isännät. Orajärvestä saatiin pääsääntöisesti normaalia järvikalaa, kuten haukea, säynävää, ahven, särki mm. Pekan talossa oli nuotta, jolla kalaa pyydettiin talven varalle. Kalaa suolattiin talven varalle runsaasti ja säilytettiin kevääseen saakka.

Kestikievaria kylässä alkujaan pidettiin Pekan talossa ja Aaton talossa, niissä oli isot tallit mihin saatiin hevoset. Matkustajat nukkuivat talon pirtissä. Metsästys on ollut Orajärvessä erittäin tärkeä elinkeino, täällä pyydettiin oravia, jäniksiä, riekkoja, ”huue metsoja” (talvi metsoja), teeriä oli jopa jobbaukseen asti.

2.3. Kulkuyhteydet

Ensimmäisenä jonkinlaisellä ns. kulkuväylänä on toiminut hevoskärrytie ja se on lähtenyt ns. Havelanpäästä Sorvavaaran yli ja sieltä edelleen Kiimavaaraan. Reitti on jatkunut edelleen Aitamännikön kautta Sieppijärveen ja ylös Muonioon asti

Varsinaista tietä on alettu rakentaa n. 1920 -luvun alussa. Tietä sorattiin miesvoimin lapiota käyttäen apuna hevospelejä hiekan ja soran kuljetuksessa. Talvisin aurausta ei ollut, lapiolla auottiin se mitä tarvittiin ja sitten laitettiin hevosen perään jonkinlaisia puuauroja jossain vaiheessa. Autoilla alettiin ajamaan noin 1930-luvulla, tuolloin alettiin myös käyttämään ensimmäisiä autossa olevia auroja.

2.4. Luonnonvarat

Luonnonraaka-aineet ovat olleet hyvät alueella. Metsätalous on ollut tuottoisaa täällä asuville. Poropaimennuksen kannalta ajatellen  maastot ovat olleet erinomaiset, täällä on ollut hyviä jäkälämaita. Pohjavesivarannot Orajärven alueella ovat harvinaiset hyvät, sillä Orajärven ympäristöstä menee vesi Pellon kylälle, jolla on oma vedenottamonsa Orankiharjulla. Orajärveen on perustettu oma vesiosuuskunta 1984, vesiesiintymä on laajuudeltaan Lapin suurimpia noin toistakymmentä neliökilometriä. Vedenottopaikka sijaitsee Saukonmäessä.

Turvesuo alueet ovat olleet laajat ja turve on työllistänyt useita henkilöitä vuosien varrella.

Aiemmin ennen varsinaista turvetuotantoa, esim Teikovuomalla on ollut hyvä hillasuo.

2.5. Orajärven löydöt

1.   Orajärvestä on löydetty soramonttujen luota jäätikköjokien kerrostama delta, jota  peittää paksu moreenipatja. Deltan pinnalla on verkosto usean metrin syvyisiä moreenikiiloja. Kiilat ovat olleet alunperin jään täyttämiä, kun maa oli ikiroudassa ennen viimeisen mannerjäätikön etenemistä. ( Torniolaakson Historia I, 20). Peräpohjolan interstadiaalivaiheeseen (jääkauden aikana olleita lämpimämpiä vaiheita) on rinnastettavissa tämä Orajärveltä tehty löytö ja sen ajatellaan olevan 80 000 - 100 000 vuotta vanha.

2.   Jo kivikaudella on Orajärven alueella ollut ilmeisesti, jonkinlaista asutusta, tästä kertoo mm. löytö Naamijoen Orankiharjulla josta on löydetty pyyntikuopaksi epätavallisen suuria laakeita painanteita, joista suurin 5  x 3,5 metriä laaja ja n. 0,7 metriä syvä. Painauman ympärillä on matala valli.(Torniolaakson Historia I, 119).

 

3.   Teikovuoman laajalta turvetyömaalta on tavattu kaksi erittäin hyväkuntoista kourutalttaa, jotka  ovat luultavasti peräisin kuivatun Alisen  Teikovuoman laajalta turvetyömaalta. Orajärven Teikovuoman laajalta turvetyömaalta tehdyt löydöt viittaavat, että Torniolaaksosta voisi löytyä suon tai veden päälle rakennettuja asuinpaikkoja, jollaisia tunnetaan niin Itä-Balttiassa kuin Ruotsissakin. (Torniolaakson Historia I, 119).

4.   Jo 1300-luvulla määriteltiin suomalaisen ja saamelaisen asutuksen raja Torniojoen  Sorvaan, joka sijaitsee Pellon kylän pohjoispuolella. Jo tuolloin oli Pellossa pysyvää suomalaisasutusta. (Korteniemi 1985, 7).

5.   Orajärven (aiemmin Orrajärvi isonjaon aikaisessa kartassa) ympäristössä on useita lapinaiheisia nimiä, kuten Jaivaara, Teikovuoma, Siikatieva, Vekaramaa, Saivarova, Kuoparova, Haikaja, Tanonajo.

6.   Orajärven ympäristöstä on löydettävissä vanhat lapinkylän jäännökset Jaivaaran eteläpäässä, nykyisen turvesuon takaa. Kyseinen löytö on Markku Korteniemen mukaan ”Lakiautto”, yksittäistalo kiviaitojen ympäröimineen tarhapeltoineen, hänen käsityksensä mukaan s on suurin tähän asti säilynyt uudisraivion autiotalo. (Torniolaakson Historia I, 154) Paikalla on nähtävissä yksi erittäinkin selvästi havaittavissa oleva hautakivi, kiveä on ikäänkuin muotoiltu, jotta se on asettunut tukevasti paikoilleen, ympärillä tässä ”haudassa” näkyy selvästi, jonkinlainen kivistä aseteltu kehä. Lisäksi siellä on havaittavissa muitakin ilmeisesti hauta-asetelmia likellä kyseistä paikkaa sekä eräänlainen aitakyhäelmä kivistä. Samoilta paikkeilta noin 300 m päästä löytyy myös useita lypsinkannoiksi kutsuttuja keloja (korkealta kirveellä poikki kaadettuja kantoja), joissa poro on ollut kiinni lypsyä varten. (Paikanpäällä todennut Marja-Leena Satta)

7.    Sekä Orajärven Ossin metsässä Naamijoelle menevän tien varressa  vedenottamoa vastapäätä eli Naamijoelle mentäessä tien vasemmalla puolen metsässä, kyseiseen puuhun on veistetty vuosiluku 1841, joka on ikäänkuin kaiverrettu hautakivenmallisen kaiverruksen keskelle, kyseiseen puuhun on kaiverrettu lisäksi, jonkinlaisia nimikirjaimia, paikka on sijainnut aikoinaan polunvarrella (on ollut ilmeisesti jonkinlainen kulkureitti).

8.   Pellon inventoinnissa 1984 talletettiin Orajärven Mäkelän (Aaton) tilalta itäkarjalaistyyppinen kourutaltta, joka monien kaltaistensa kanssa osoittaa itäistä esinemuotoa toteutetun paikalliseen kivilajiin. (Torniolaakson Historia I, 116)

9.   Ala Inga-Liisan ja Timon pihapiiristä on löydetty pieni tiuku Ylitalon  tilalta  nro: 33. Johon on kirjoitettu  vanhalta kirjasin tyylillä , ”joka tämän varastaa, sitä piru rakastaa”, sekä samalta tilata on löydetty vanhoja rahoja, ruotsin rahoja 5 äyrinen jne.rahoissa on 1800 luvulta olevia.

10.Närissä Sunilan monttujen takana Orankijokivarressa on siirrettynä erakko poropaimenen ”Kissakaijanmökki”. Mökki on viimeiset ajat toimittanut ladon virkaa. Kisssakaija on kuollut 1914. Kerrotaan tarinaa kissakaijan poudasta, ”Kissakaijalla” oli ilmeisesti ollut taipumus yrittää ennustaa tulevia.

11. Erikoisista henkilöistä mainittakoon Eerland Kovanen asunut Turravaarassa multakämpässä 1930-luvulla, halusi asua kiveliössä ja viihtyi yksin. Olemassolonsa  ilmaisi iltaisin vetämällä lyhdyn kuusen latvaan, että nähtiin, että hän on elossa. Lisäksi hänellä oli multakämppä Kolmiloppisessa kalastusta varten.

12.Saksalaisten hautoja on Orajärvessä ollut Myllylässä, niiden jäämistöt on viety Norvajärven hautuusmaalle.

13.Erikoista Orajärven luonnossa ovat muutamat harvinaiset kasvilajit, kuten Tikankontti ja Neidonkengä. Niitä löytyy Tolpin metsästä läheltä valtatietä. Harvinainen vesikasvi Osmankäämä.

14.Järven rannalla kasvavat puumaiset hopeapajut ovat myös harvinaisuuksia näillä leveysasteilla. Orajärvessä on erinomaiset hiekkamaat ja niinpä täältä on ajettu hiekkaa hyvinkin laajoille alueille.

 

15.Karhunkurun nimi on tullut siellä sijainneesta Karhunpesästä

16.Käärmekuusia löytyy kylän alueelta useita, Kaulavaarassa, Pirttivaarassa, Kiimavaarassa.<!--[endif]-->

17.Pirttivaaran nimen sanotaan tuleen pirttikämppästä , eli siinä on asunut ns. verovoudit.<!--[endif]-->

Tässä ei todellakaan ole kaikki, mutta jos lisää löytyy kertokaa tietonne.

3.  1900-LUKU

3.1. Asutuksen laajeneminen

kesken

3.2 Kasvuvaiheet

kesken

3.3. I maailmansota

kesken

3.4. 20- ja 30-luku

Tukkitöitä alettiin tehdä n. 1900 luvun vaihteessa. Tukkikämppinä oli alkuaikoina ”ns multakämpät” näitä on ollut esim. Kettutievassa, Turravaaran kaulalla ja Kuiviomaassa.  Multakämpät vaihtuivat  myöhemmin  oikeisiin hirsistä tehtyihin kämpiin esim Kaulavaaran eteläpäässä ja Rikulaisessa ja nykyisen uusimman poroaidan sisäpuolella on myös ollut kämppä, josta on jäljellä enää raunioita. Kuiviomaassa oli myös yksi kämppä, kämpän pohja on vielä nähtävissä

Kulkusmiehiä liikkui paljon 1900-luvun alkupuolella, kun tukin sahaus ja uitot alkoi. Miehiä kulkeutui etelästä tukkisavottaan esim. Rantsilasta tuli esim.Keräs (Keränen) Heikki ”pajamies”, joka teki sepän töitä ja viljeli maata ja hoiti karjaa kuten lehmiä ja hevosia Orajärvellä. Oli ensimmäinen,  jolla oli varsinaista viljelystä Orajärvessä. Keräs Heikki otti vaimon Pekan (s. 1873) talosta Pekan siskon Mantan . Manta oli Orajärven pitkäaikainen postinhoitaja ja sen jälkeen postinhoitajana toimi Maire Lantto myös pitkään, jääden  eläkkeelle tästä virastaan.

Sonniosuuskuntatoimina aloitti toimintansa 1900-luvun alkuvuosikymmenellä ja toimi jossain vaiheessa hyvinkin vilkkaasti.

4.  sodanjälkeinen aika

4.1. Jälleenrakennus

Orajärven 1992 tehdyn kyläsuunnitelman liitteenä on piirros, joka esittää kylän asutuksen vuonna 1943. piirroksen on tehnyt Hilma Orajärvi, joka tuona vuonna avioitui Orajärvelle. Savuja kylässä oli tuolloin 30. Sodan jälkeen alkoi voimakas kylän kasvuvaihe, jota leimasivat ahkera rakentaminen, suuret savotat, vilkas väestön liikkuminen ja väestön ja lapsimäärän kasvu. Maa- ja metsätalous kukoisti: parhaimmillaan oli kylässä 37 lehmällistä taloutta. Hevosia oli 23. Kaikkinainen harrastustoiminta oli myös tavattoman vilkasta.

Sähköntulo helpotti elinkeinojen kehitystä Orajärvessäkin sekä talouksissa, sähköt saatiin 1956. Sitä ennen oli kaasu ja öljylamput vielä toiminnassa.

Käänne tapahtui 60-luvun puolivälin jälkeen, työt loppuivat, pienviljelys ei kannattanut, nuorille ei ollut työtä. Seurasi etelään ja erityisesti Ruotsiin suuntautuva muuttoaalto, joka imaisi mennessään kymmenittäin kylän väkeä, 60- ja 70- luku olivat hiljaisempaa aikaa. Työikäisistä monet kävivät viikot töissä Ruotsissa. Metsätöitä riitti jonkin verran, mutta työttömyydestä muodostui pysyvä ongelma. Näinä vuosikymmeninä kylään ei juuri noussut uusia taloja.

Oma lukunsa oli tietysti Vittikovuoman asutusalue, joka asutettiin vuonna 1964 ja jonne muodostui elinvoimainen maataloutta harjoittava kahdeksan talon kyläyhteisö.

4.2 Koulun historia

Orajärven kansakoulu aloitti toimintansa alakouluna Vierelän talossa, jossa opetettiin 1-2 luokkia. Ensimmäinen opettaja oli Katri Eero. Vuonna 1936 aloitti varsinainen kansakoulu Kunilan talossa nykyisellä koulun tontilla. Opettajana oli Helmi Maria Sassi. Sodan aikana talo paloi ja myöhemmin rakennettiin uusi talo samalle paikalle, jossa koulu jatkoi toimintaansa. Kunta osti talon vuonna 1947. Nykyinen koulurakennus valmistui 1954. Koulun pitkäaikaisia opettajia ovat olleet Elli Ylitalo ja Lauri Sandberg 30 vuotta (Korteniemi, Peura 1995, 140)

4.3. Kauppa ja posti

Ensimmäiset kaupat tuli 1930-luvulla Orajärveen. Parhaimmillaan niitä oli neljä Alankon kauppa, Tuomaan kauppa, osuusliike, Jolman kauppa.

4.4. Metsätyöt; suuret savotat

Jaakko Lillbacka tuli perheineen myös tukkisavottaan noin 1930 luvulla.

Lihanpalvaamo  oli Aarne Kulluvaaralla, joka tuli Orajärveen Aitamänniköstä n. 1930 -1940 luvulla. Palvaamossa palvattiin lähinnä poronlihaa ja hevosenlihaa sekä naudanlihaa.

5.  RAKENNEMUUTOKSEN AIKAA

Seuraava kylän elämässä oli paluumuuton aika, jonka voidaan arvioida alkaneeksi 1980-luvun alusta, sen jälkeen kylään on rakennettu peräti 20 uutta omakotitaloa nuorten perheitten toimesta. Lapsiluku ei nykyajan perhekokojen aikana ole kuitenkaan päässyt likimainkaan entisiin lukuihin. Koulu on kylästä lakkautettu, joskin koulussa oleva muu toiminta on virinnyt sitäkin enemmän. Tällä hetkellä tuntuu kuin se lama aika, jota koetiin elettävän edellisen kyläsuunnitelman aikaan olisi edelleen jatkunut, eikä kylä näissä oloissa juuri pääse kasvamaan.  Mutta tahtoa pitää kylä elävänä löytyy, mistä osoituksena aktiivinen kylä- ja muu harrastustoiminta.

Orajärvessä on toiminuti jo aikoinaan kaksi seura, työväenyhdistys ja maamiesseura, joilla oli molemmilla oma tanssitalo (parakki), joista maamiesseuran talo sijaitsi Orajärven kankaalla ja toinen oli Kiimavaaran alla Timo K. Mukan koti taloa vastapäätä.

Orajärven kylä on tunnetusti omaleimainen kylä. Kylän tuntemusta ovat merkittävällä tavalla edistäneet monet kylästä syntyisin olevat taiteilijat, kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteen alueilta.Valovoimaisin heistä on tietysti kirjailija Timo K. Mukka. Kuvataiteen osalta Österberg Eero, lisäksi täältä ovat laulaja Eini Orajärvi. Osmo Ylitalo, Kalervo ja Jari Vanha, Usko Ylitalo, Tuomo Ylitalo sekä vaimonsa Tarja Ylitalo, Eero ja  Lasse Ylitalo. On pohdittu, miksi Orajärvi on luonut niin suotuisan kasvualustan taiteilijoiden synnylle ja kehittymiselle. Sitä kuvastanee laajalti tunnettu legendaarinen sanonta Orajärvestä: ”kaunis karu maa, jossa asuu villi kansa”. Ilmaisu löytyy myös Mukan tuotannosta.

LÄHDELUETTELO

Julkaistut lähteet

Korteniemi, Ossi - Korteniemi, Tuomo 1986. KORTENIEMI pellolainen talonpoikaissuku 400                vuotta. Koillissanomat -Kuusamo.

Paasilinna, Erno 1988. TIMO K. MUKKA Legenda jo eläessään. 3-painos WSOY. Juva.

Paulaharju, Samuli 1979. Sompio. 3-painos. WSOY. Porvoo - Helsinki - Juva.

 

Torniolaakson kuntien historiakirjatoimikunta 1991. Torniolaakson historia I, Jääkaudelta 1600-           luvulle. Malungs Boktryckeri AB, Malung, Ruotsi.

Torniolaakson kuntien historiakirjatoimikunta 1993. Torniolaakson historia II, 1600-luvulta vuoteen        1809. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

Itkonen-Kaila, Marja, 1982. Jean-Francois Regnard, Retki Lappiin. Otava. Keuruu.

Toivo Orajärven virallisista asiapapereista 21.10.1998

Ps Oikeus virheisiin pidätetään, mahdolliset oikaisut tee ilmoitukset kyläseuran sähköpostiin. Teksti voi aluksi näkyä virheellisessä muodossa, mutta korjaukset tekstiin tehään mahdollisimman pian.



 Huom!. Orajärvestä on valmistumassa kyläkirja, jossa löytynee tarkempaa tietoa.

Orajärvestä löytyy tietoa myös Esko Orajärven sivustolta joihin on linkki suosikkisivustolla.

Orajärvi luonnon keskelläOrajärvi kuvinaOrajärven kylä/TAPAHTUMATVanhoja kuviaOrajärven tapahtuma kuvia Lappiin edullisesti KYLÄTALON VUOKRAUSORAJÄRVEN KYLÄTALOLTA KUVAT Galleria (suuret kuvat tuplaklikkaus)Yhteystiedot
Orajärven Kyläseura ry. 0400 931139